Tässä lyhyt katsaus viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun tapahtumiin.

Lempin kanssa käytiin joulukuussa pentukurssi loppuun. Kurssista oli todella paljon hyötyä Lempille, sillä siellä opittiin olemaan muiden koirien ja ihmisten joukossa leikkimättä, sekä keskittymään tehtyihin tehtäviin.
Suurin koitos Lempille oli edustaminen Messarissa rotustandilla su 14.2. Messariin sisälle mennessä Lempi oli hieman ihmeissään, mutta rohkaisin ja kehuin sitä, niin sen jälkeen mentiin taas reippaasti ja häntä pystyssä. Edes ihmis- ja koirapaljous ei saanut Lempiä pelkäämään ja standille käveltiin todella hienosti. Standilla Lempi jaksoi edustaa hienosti reilut pari tuntia ja sitten vedeltiin isoja hirsiä pari tuntia . Lempin hieno ja rauhallinen käytöksen perusteella uskallan lähteä hyvillä mielin kiertämään isompiakin näyttelyitä (kunhan tuo neiti tuosta kasvaa ).

Hertan osalta rally-toko jäi tauolle joulukuussa jatkuakseen taas tammikuussa. On aivan ihanaa huomata, miten paljon Hertta nauttii rally-salille pääsystä ja treenikaverien tapaamisesta. Tarkoitus on lähteä kisaamaan ainakin Ruotsiin ja toivottavasti tulevaisuudessa saadaan myös järjestettyä virallisia kisoja Suomessakin.
(Joulukuun lopulla päätettiin Rally-seuran perustamisesta ja nyt tammikuussa ollaan se jo perustettu -> Suomen Rally-Tokoliitto.)

Jouluksi suuntasin siskoni perheen luokse Savonlinnaan Hertan kanssa. Alma ja Lempi jäivät vanhemmilleni. Joulupukki oli tuonut tytöille lahjat jo ma 22.12. Alma ja Hertta saivat purutikkuja ja Lempi niiden lisäksi vielä oranssin vinkuvan pehmovirtahevon. Lähdimme Hertan kanssa Savonlinnaan aatonaattona ja oli ihanaa katsoa matkalla, miten lumipeite vain lisääntyi. Savonlinnassa oli lunta todella paljon, joten saimme Hertan kanssa nauttia valkeasta joulusta. I-ha-naa! Kiitos vielä Satu-siskolle ihanista jouluherkuista ja mukavasta seurasta, sekä pojille mukavista pelihetkistä (Kanin loikka, Röllin nurinkurinen noppapeli ja Funny Farm olivat erittäin hauskoja .)

Tapaninpäivänä ajeltiin Hertan kanssa vanhemmilleni hakemaan Almaa ja Lempiä, mutta harmikseni jouduin jättämän tytöt vielä hoitoon, sillä minulle nousi kova kuume. Kuume nousi tuona iltana 39 asteeseen ja se pysyi korkeana kolme päivää ja nokka oli aivan tukossa. Kolmantena päivänä otin kuitenkin tytöt kotiin, kun en jaksanu enää sairastaa yksin. Maanantaina minulla oli vielä hieman kuumetta ja sainkin sitten vielä kolme päivää sairaslomaa.

Samana maanantaina sain Pialta viestin, että Milla-cavalieri (10.12 kirjoituksessa mainittu) oli nukkunut ikiuneen Tapaninpäivänä. 
**Kiitos Milla ystävyydestäsi ja ylenpalttisista suukotteluhetkistä.** 

Uuden vuoden aaton vastaisena yönä Alma oli todella levoton, eikä oikein tiennyt missä asennossa makaisi. Läähätti vain. Käytös oli outoa, joten soitin eläinlääkäriin heti aamulla ja sain ajan. Lääkäri sitten kokeili Alman selkää ja testasi tassujen "tuntoherkkyyttä" (en muista oikeaa termiä). Takatassujen "tuntoherkkyys" oli selvästi alentunut ja Alma aristi selkäänsä. Diagnoosi oli lievä välilevytyrä. Hoitona oli parin viikon lepo, sekä Rimadyl-särkylääkekuuri.

Uuden vuoden aaton vietimme sitten vanhempieni luona. Olin saanut Hertalle rauhoittavaa lääkettä nyt ensimmäistä kertaa, minkä ansiosta Hertta säästyi suurimmilta paniikkiläähätyksiltä. Yöllä kotiin mennessämme vielä tietysti paukkui, mikä aiheutti Hertalle läähätykset, mutta sisälle päästyä Hertta rauhottui erittäin nopeasti.
Lempi osoitti hyviä hermoja, vaikka pauke oli kovaa. Onneksi! Kolmas paukkuarka koira ei olisi kiva juttu... Lempin kanssa tein tosin sen virheen, että vähän ennen kahtatoista pyysin isääni pissittämään Lempin pihalla nopeasti, kun hän oli lähdössä raketteja katsomaan. Juuri samalla hetkellä, kun Lempi meni ulos, viereistä tietä käveli nuorisoporukka, joista yhdellä pojalla oli roomalainen kynttilä tms kädessään, joka sitten paukkui ja välkkyi kovaan ääneen. Sitä Lempi säikähti ja siinä yhteydessä tuli pienehkö paniikki. Lempi kuitenkin tokeni siinä melko nopeasti.
Alman osalta uusi vuosi meni erittäin leppoisasti, vaikka rakettaja piti välillä vähän ihmetellä. Liekö ollut sitten kipulääkepistoksesta niin autuaana, ettei tajunnut pelätä sen enempää

Tämä vuosi on alkanut aktiivisissa merkeissä rally-tokon parissa. Vedän sunnuntaisin cairneille rally-tokoa (6 krt) ja tiistaisin sitten on oma rally-toko (19 krt). Sen lisäksi Tiina-ope pitää 3 kerran naksutinkoulutuksen minulle, Reetalle, Saijalle (rally-kaveri) ja beagle-omistajalle. Lisäksi omaa kuntoa on tarkoitus kohottaa RytmoLatinon parissa torstaisin tässä kevään aikana .

Naksutinkoulutuksessa käyn Lempin kanssa ja ensimmäisellä kerralla pirpana osoitti suurta älykkyyttä, kun oppi antamaan tassua ja läpsäyttämään tassulla läpyskän päälle. Saa nähdä, mitä muuta suurta tässä vielä opitaan .