Nenäpunkit ovat iloksemme kaikonneet ja olemme taas päässeet nauttimaan kavereiden seurasta. Kuuden viikon karanteenin jälkeen tytöt olivat onnesta soikeina, kun saivat moikata Klaaraa ja Freijaa pitkästä aikaa.
Herttakin pääsi rally-tokotreeneihin viime tiistaina (24.2) ja oli intoa täynnä. Rataa mentiin todella reippaasti, ehkä vähän liiankin reippaasti. Hieman oli unohtunut viereen ja eteen istumiset, mutta se nyt oli ymmärrettävää pitkän tauon jälkeen, kun ei oltu kotonakaan harjoiteltu ollenkaan . Tänä tiistaina (2.3) Hertalla tökki edelleen eteenistumiset ja tuntui siltä, että ilman namia ei oikein suostuttu tekemään mitään. Liekö treenisalin ilmassa ollut jotain, sillä vaikutti siltä, että kenelläkään ei oikein eteenistumiset menneet niinkuin pitäisi.
Nyt pitää aloittaa kunnon treenaus (enemmän kuin 1 krt vkossa), sillä Hertan kanssa ollaan virallisesti menossa Ruotsiin 18.4 rally-tokokisoihin. Ilmottautumiset on maksettu ja hytti varattu Reetan kanssa. Jännitys alkaa hiljalleen hiipimään....  Onneksi meitä lähtee iso ja tuttu porukka kisoihin, niin ei tarvitse olla siellä ihan yksin .
Ruotsin matkaa varten Hertalta otettiin verinäyte rabieksen vasta-ainetestiä varten ja ilokseni vasta-aineet olivat kunnossa. Hertalla on nyt oma passi ja siinä tarvittavat leimat.

Lempi on itse nyt päättänyt, ettei hän tarvitse enää pisupaikkaa sisällä ja hienovaraisena vihjeenä hän viime viikolla silppusi pissapaperit kahtena päivänä peräkkäin. En kuitenkaan ottanut vihjettä tosissani ja annan papereiden olla vielä kaiken varalta. Toistaiseksi Lempi ei ole vihjannut asiasta uudelleen .
Naksuttimella ollaan Lempin (ja Alman & Hertan) kanssa harjoiteltu mm. istumista, maahan menoa ja luoksetuloa. Viimeisin noista on aika tärkeä, sillä esim. ulos lähdettäessä, kun otan Lempin remmin esiin, Lempi päättää lähteä toiseen suuntaan. Hieman rasittavaa, mutta sitkeällä harjoittelulla tämäkin jää pois (näin on uskottava ).
Alma puolestaan on oma rakas pirttihirmu edelleen. Luita kytätään oikein urakalla ja Hertta, sekä Lempi ovat saaneet oman osansa pirttihirmun hirmuvallasta. Myös meikäläisen oikea jalka sai tälliä viikonloppuna, kun jäin Alman, Lempin ja luun väliin. Oikeassa sääressä on nyt kovin hemaiseva mustelma .  Pitänee yrittää järjestää tytöille vaikka namien etsimistä porukalla, jotta saataisiin tuota kyttäämistä vähemmäksi.

Satu-sisko ja pojat Julius & Eelis kävivät viikonloppuvierailulla mummolassa 20.-22.2.
Juhlittiin sekä mummon että minun syntymäpäiviä. Oli aivan ihana ja tapahtumarikas viikonloppu. Luistelimme kahteen kertaan, kävimme ihmettelemässä dinosaurusten luita ja muita ihmeellisyyksiä luonnontieteen museossa, syötiin synttärikakkua ja laskiaissunnuntaina pojat laskivat vielä mäkeä tädin (siis minun ) yli 20v vanhalla liukurilla, mikä löytyi mummolan kellarin jemmasta.
Lempi osasi olla todella nätisti, eikä kiusannut poikia. Eelis osasi hienosti heittää palloa Lempille ja sai pallon vielä Lempiltä takaisin. En voisi olla yhtään iloisempi siitä, että tytsät ja pojat tulevat niin hyvin toimeen . 

Kuviakin alkaa taas kohtapuoliin tulemaan tänne. Kamera on huollettu ja melkein käyttövalmis - pitää vain ladata patterit .
Vinkkinä kaikille, että kannattaa googlettaa kameran merkki ja malli, sekä mahdolliset oireet. Sillä tavoin sain selville, että Fujifilm S5000 kamerassa on tyyppivika (joku etsinkenno tms hajoaa), minkä takia kameran etsimen kuva muuttui vihreä-lilaksi. Otin yhteyttä kameran merkkihuoltoon ja sieltä sanoivat, että kyseisen vian korjaaminen menee valmistajan takuuseen, vaikka kamerasta olisi varsinainen takuu mennyt umpeen. Minun ei siis tarvinnut maksaa vian korjaamisesta lainkaan ja uusi kamerakin jäi vain haaveeksi.......